#9 Petri Skriko

Petri "Pantteri" Skriko loi upean uran SM-liigassa, NHL:ssa sekä Tanskan pääsarjassa. Skriko keräsi viiden SM-liiga kauden aikana 162 ottelussa tehot 93+83=176 edustaen SaiPan lisäksi yhden kauden ajan Kiekko-Espoota. Yhdeksän NHL-kauden aikana Skriko iski 541 ottelussa tehot 183+222=405 edustaen neljää eri seuraa. Tanskan pääsarjassa Skriko iski 249 ottelussa tehot 235+314=549.

Maajoukkueessa Skriko edusti Suomea seitsemissä miesten ja kolmissa nuorten arvokisoissa. Parhaiten Skriko pärjäsi vuoden 1982 USA:ssa ja Kanadassa pelatuissa nuorten MM-kisoissa Suomen sijoittuessa kolmanneksi Kanadan ja Tsekkoslovakian jälkeen. Skriko nakutti kisojen seitsemässä ottelussa tehot 8+7=15. Sarajevon olympialaisissa 1984 Skriko iski kuudessa ottelussa tehot 6+4=10 ja sijoittui kisojen pistepörssissä kuudenneksi.

Skriko nousi 1980 -luvun alussa raketin lailla kirkkaaksi tähdeksi kiekkotaivaalle. Vasta 18 -vuotias hyökkääjä voitti SM-liigan vuoden tulokas -palkinnon kaudella 1980-81 ja valittiin samana kesänä NHL:aan Vancouver Canucksin toimesta kahdeksannella kierroksella. Varausnumeroksi tuli 157.

Skriko takoi vielä kolmen kauden ajan tehoja SaiPan paidassa SM-liigassa, kunnes siirtyi ensimmäisenä suomalaisena pelaajana Canucksiin kaudeksi 1984-85. Ensimmäinen kausi sujui heikossa joukkueessa uuden mantereen pelitavan opetteluun, mutta jatkossa jälki oli tehokasta. Ailahtelevaisuudestaan huolimatta Skriko jätti Vancouverin faneihin jäljen nopeana luistelijana, jolla oli pelottavan laadukas rannelaukaus.

Skrikon NHL -ura lähti laskuun kaudella 1989-90, jonka jälkeen Vancouver kauppasi hänet Boston Bruinsiin toisen kierroksen varausvuoroa vastaan. Vancouverin jälkeen ura ei enää NHL:ssa ottanut toimiakseen ja Skriko kaupattiin toistamiseen tällä kertaa Bostonista Winnipeg Jetsin riveihin vaihdossa Brent Ashtoniin.

Skriko palasi Suomeen kaudella 1992-93 tehtyään sitä ennen sopimuksen NHL-seura San Jose Sharksin kanssa. Suomessa Skriko pelasi 18 ottelua Kiekko-Espoossa tehoin 5+4=9, mutta ura jatkui kauden jälkeen uudessa osoitteessa.

Kaudet 1993-1999 Skriko pelasi Tanskassa ja johdatti huikeilla tehoilla Herning IK:n neljään mestaruuteen. Skriko jatkoi pelaajauransa jälkeen vielä kaksi kautta Herning IK:n päävalmentajana ja voitti Tanskan mestaruuden vielä vuonna 2001.

Skriko liittyi SaiPan valmennusryhmään Teijo Räsäsen apuvalmentajaksi ja myöhemmin päävalmentajana 2001-2003, mutta SaiPan heikko sarjasijoitus katkaisi valmentajauran joulukuussa 2003. Pienen tauon jälkeen Skriko palasi Tanskan liigaan Odense Bulldogsien päävalmentajaksi, josta seura vapautti hänet joulukuussa 2005. Tuon jälkeen Skriko toimi kymmenen kauden ajan (2006-2016) NHL-seura Washington Capitalsin sekä yhden kauden ajan (2016-2017) Calgary Flamesin kykyjenetsijänä.

Skriko palasi valmennustehtäviin kahden kauden ajaksi Tanskaan ottaen vastaan Herning IK:n päävalmentajan tehtävät, mutta veri veti jälleen NHL:ään ja kykyjenetsijän tehtäviin. Skriko palkattiin kesällä 2020 Florida Panthersien toimesta joukkueen euroopan kykyjenetsijäksi ja hän pysyi tuossa tehtävässä aina kesään 2023 asti.

Syyskuussa 2023 Viron jääkiekkoliitto ilmoitti palkanneensa Skrikon Viron maajoukkueen päävalmentajaksi. Toukokuussa 2025 Skriko allekirjoitti jatkosopimuksen Viron jääkiekkoliiton kanssa, joka pitää hänet päävalmentajana kevääseen 2027 saakka.

Pelaajana

• Jääkiekkoleijona #141
• SM-liigan vuoden tulokas (1980-81)
• SM-liigan All-Stars -pelaaja (1983-84)
• Nuorten MM-kisojen hopeaa: (1981 Länsi-Saksa)
• Nuorten MM-kisojen pronssia: (1982 USA/Kanada)
• Nuorten MM-kisojen paras hyökkääjä ja All-stars -pelaaja (1982 USA/Kanada)
• Vancouver Canucksin paras pistemies (1985-86 ja 1988-89)
• Molson Cup -voittaja (1986-87)
• Ensimmäinen NHL:n kuukauden pelaajaksi valittu Canucksin pelaaja (marraskuu 1986)
• Eniten hattutemppuja yhdellä kaudella Canuckseissa (4, 1986-87)
• Tanskan mestari (1992-1993, 1996-1997, 1997-1998)
• Tanskan Cup-mestari (1993-1994, 1995-1996, 1997-1998)
• Vuoden pelaaja Tanskassa (1994-95 ja 1996-97)

pääValmentajana

• Tanskan mestari (2001)
• Tanskan hopeaa (2000, 2017)
• Valinta Viron maajoukkueen päävalmentajaksi (2023-)