Nuorten Suomen mestarit 2002 - Miten ja mihin he päätyivät | SaiPa

Nuorten Suomen mestarit 2002 - Miten ja mihin he päätyivät

SaiPan A-nuorten Suomen mestaruudesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 17 vuotta ja juhlakauden kunniaksi heitä juhlistetaan lauantaina SaiPa-KooKoo ottelussa. Verkkotoimitus otti selvää, miten mestaruuteen päädyttiin ja mihin mestaruuden voittaneet lopulta jääkiekkourallaan päätyivät.

Päävalmentaja Pasi Kupiainen Joni Yli-Torkon (vas.), Ville Hämäläisen (kesk.) ja Teemu Paakkarisen (oik) kultatuolissa.

26. maaliskuuta 2002 hieman ennen kello yhdeksää illalla.

SaiPan pääty Kisapuiston kaukalossa täyttyy pelaajien ja toimihenkilöiden lisäksi kypäristä, hanskoista, mailoista ja kaikesta irtaimesta tavarasta mitä vaihtoaitiosta suurinpiirtein irtoaa. Musta-keltapaitaiset pelaajat juhlivat jäällä A-nuorten Suomen mestaruutta, kun taas valkopaitaiset pelaajat vetäytyvät vaihtoaitionsa eteen seuraamaan tapahtumia. SaiPa on voittanut TPS:n rangaistuslaukauskilpailun jälkeen neljännessä finaalissa maalein 3-2 ja samalla seurahistorian toisen A-nuorten Suomen mestaruuden. Edellinen mestaruus oli tullut seuralle kaudella 1969-1970.

Joukkueen päävalmentaja Pasi Kupiainen muistelee 17:n vuoden takaista kautta, jolloin SaiPa nousi hyvin pelatun runkosarjan jälkeen aina finaaleihin asti ja yllätti monet viemällä mestaruuden Turun Palloseuran nokan edestä otteluvoitoin 3-1. Kupiaisen mukaan mitään mitalitavoitteita ei edes asetettu ennen kauden alkua.

- Ei me tietenkään lähdetty kauteen suoranaisesti mitali mielessä, mutta lähdimme kauteen harjoittelemaan voittamista eli joka otteluun rohkeasti tekemään aloitteita eikä vain selviytymään. Tavoitteena oli pudotuspelit ja pelin kehittäminen kevättä kohti, muistelee Kupiainen.

Runkosarja sujui joukkueelta mallikkaasti, sillä SaiPa oli läpi kauden kärkipäässä ja sijoittui runkosarjassa oman lohkonsa kakkoseksi jääden Oulun Kärpistä viiden pisteen päähän. Toisessa lohkossa kaksi kärkipaikkaa menivät Turun Palloseuralle ja Helsingin IFK:lle. Joukkue oli täten hyvissä asemissa tulevia pudotuspelejä ajatellen.

- Pystyimme pelaamaan aika tasaisen runkosarjan jossa saimme myös toiseksi eniten voittoja, joita lähdimme hakemaan. Kärpillä oli eniten 30 voittoa, meillä ja tepsillä 28 voittoa runkosarjassa. Voitot toivat itseluottamusta jatkopeleihin, Kupiainen jatkaa.

Pudotuspeleissä SaiPa sai puolivälieriin vastaan Espoon Bluesin, jota vastaan runkosarjassa voito menivät tasan 1-1. Ensimmäinen kamppailu Lappeenrannassa päättyi SaiPan 4-2 voittoon, kun Ville Hämäläinen iski maalit toisen erän lopussa ja kolmannen erän alussa. Viimeisen niitin espoolaisten arkkuun iski Joni Yli-Torkko, joka sai kaunistella 4-2 lukemat päätöserän puolessa välissä.

Heti seuraavana päivänä joukkueet kohtasivat Espoossa ja SaiPa karkasi heti ensimmäisessä erässä. Teemu Somppi, Antti Weckström ja Ville Virta veivät SaiPan avauserässä 3-0 johtoon, eikä Blues enää siitä toipunut. Vaikka espoolaiset iskivätkin kavennuksen toisessa erässä tuhosi Tuomas Vänttinen Bluesin unelman iskemällä hattutempun espoolaisten verkkoon. Kaksi Vänttisen maaleista tuli toisen erän alkuun ja viimeisen mies sai laittaa tyhjään espoolaisten maaliin alivoimalla. SaiPa voitti lopulta toisen ottelun peräti 7-2.

- Johtui varmaan jännityksestä, mutta Blues sarjassa ensimmäinen ottelu oli vaikea emmekä meinanneet saada koneita käyntiin. Se ensimmäinen voitto kuitenkin vapautti paljon energiaa ja antoi itseluottamusta. Toinen ottelu oli meille helpompi, kertoi Kupiainen.

Välieriin SaiPa sai vastaansa Helsingin IFK:n, joka oli pudottanut Tapparan puolivälierissä otteluvoitoin 2-0. Runkosarjassa joukkueiden kummatkin keskinäiset kohtaamiset menivät SaiPalle (5-3, 3-0), mutta Kupiaisen mukaan helsinkiläiset olivat selvä ennakkosuosikki ottelusarjassa, kun joukkueiden nimilistaa katsottiin.

- HIFK oli kokosarjan ennakkosuosikki, koska oli edelliskauden runkosarjan selvä ykkönen ja joukkueen runko pysyi samana, mutta jäi siltikin silloin hopealle. Lähdettiin hyvällä itseluottamuksella liikkeelle ja saimme kotiedun, joka oli meille todella tärkeä.

Ensimmäinen ottelu pelattiin Lappeenrannassa ja SaiPa karkasi jälleen kolmen maalin karkumatkalle toisessa erässä, kun Ville Virta iski ottelun avausmaalin ja Teemu Somppi tahditti kahdella maalilla iskien viimeisen vain vajaata minuuttia ennen erätaukoa. Kun Vesa Koppi ja Jarno Huuhtanen osuivat vielä reilun minuutin sisään, johti SaiPa välierien ensimmäistä ottelua 5-0 ennen helsinkiläisten avausosumaa Jermu Porthenin mailasta. SaiPalle avausottelu maalein 5-2.

Toinen ottelu oli puolestaan IFK:n heiniä. Vaikka Ville Hämäläinen vei SaiPan johtoon avauserässä iski IFK toisessa kiekon peräti viidesti ohi Juha Kuokkasen. SaiPa yritti vielä nousta kolmannen erän alussa Ville Virran kavennuksella, mutta helsinkiläiset tasoittivat ottelusarjan ja siirsivät ratkaisun Lappeenrantaan seuraavalle päivälle.

Lappeenrannassa IFK johti pitkään avauserän Turo Järvisen maalilla, mutta Joni Yli-Torkon tasoitus toisen erän lopussa herätti joukkueen uudestaan. Helsinkiläiset karkasivat maalin johtoon Carlo Grünnin viedessä IFK 3-2 johtoon ajassa 53:30, mutta Teemu Sompin illan toinen maali tasoitti ottelun ajassa 58:15. Ottelu sai kruununsa jatkoajalla ajassa 62:48, kun Ville Hämäläinen iski kiekon ohi IFK-vahti Simo Vehviläisen ja vei SaiPan loppuotteluun ensimmäisen kerran sitten vuoden 1970, jolloin SaiPa oli edellisen mestaruutensa voittanut.

- Ensimmäisessä pelissä onnistui kaikki ja toisessa ottelussa taas ei. Ehkä tuuri ja tuomaritkin olivat hieman meitä vastaan, mutta onneksi kolmas ottelu tuli heti seuraavana päivänä, niin emme ehtineet jäädä murehtimaan tappiota. Ratkaisuottelussa meillä oli kokoajan vahva usko voittoon, vaikka mentiinkin jatkoajalle. Ennakkosuosikki oli nyt pudotettu, kertoi Kupiainen.

Finaalisarjan ensimmäinen ottelu päättyi Turussa TPS:lle murskaaviin 6-1 lukemiin ja turkulainen sanomalehti ehti jo kirjoittaa, että päävalmentaja Kupiaisen täytyy olla taikuri, jotta SaiPa nousisi vielä kamppailemaan mestaruudesta. Taikuri-Kupiainen teki sen kolmesti peräkkäin, kun TPS kaatui ensin Kisapuistossa maalein 2-0 ja Turussa seuraavana päivänä Ville Hämäläisen jatkoaikamaalilla 2-3. Ratkaisevaa finaalia SaiPa ehti olla jo 2-1 tappiolla, kun Markku Paukkunen iski todellisen pukukoppimaalin kaksi sekuntia ennen avauserän päätöstä. Ville Hämäläinen toi kuitenkin toisen erän alussa SaiPan tasoihin ja ottelussa edettiin rangaistuslaukauskilpailuun, kun kolmas erä tai 20 minuutin jatkoeräkään ei tuonut ratkaisua.

TPS:n pelaajista kukaan ei pystynyt ohittamaan SaiPan maalivahti Juha Kuokkasta, vaikka turkulaisista rangaistuslaukausta yrittivät Matias Metsäranta, Juho Lehtisalo, Tomi Sykkö ja viimeisenä laukojana Janne Tuominen.

SaiPalta puolestaan laukomassa kävivät Ville Hämäläinen ja Sami Suomalainen joiden yrityksistä ei TPS:n maalissa pelanneelle Teemu Lassilalle ollut varaa. Kolmantena laukomaan tullut puolustaja Harri Tikkanen sen sijaan laittoi kiekon siisti oikeaan yläkulmaan. Neljäntenä laukojana jäälle tullut Joni Yli-Torkko iski kiekon ohi Lassilan ja Kisapuiston mestaruusjuhlat olivat valmiina alkamaan.

- Ensimmäinen ottelu Turussa meni ehkä ylilatauksen piikkiin. Meillä oli vielä HIFK huuma päällä. Sitten hieman muutimme pelaamista ja nollasimme Tepsin kotona ja saimme heti perää ryöstön Turusta. Pääsimme ratkaisupeliin kotiyleisön eteen, se Kisapuiston täysitupa oli meille iso voimavara, Kupiainen muistelee.

Mihin sitten mestarijoukkueen pelaajat päätyivät jääkiekkourallaan? Selvitimme hieman asiaa ja alla olevassa listassa kaikki pelaajat, jotka esiintyivät joukkueen riveissä vähintään yhdessä runkosarjaottelussa.

Matti Hana, puolustaja
Hana pelasi runkosarjassa 24 ottelua tehoin 5+9=14. Pelasi kaikiaan SM-liigassa 148 ottelua ja ehti ulkomaillakin pelata niin Ranskan pääsarjaa, Ruotsin 1. divisioonassa sekä Itävallan kakkosliigaa. Päätti uransa kauden 2011-2012 päätteeksi.

Antti Heikkilä, maalivahti
Oli A-nuorten kokoonpanossa kertaalleen kauden aikana. Pelasi pääasiassa C-nuorissa, jossa torjui 13:ssa ottelussa torjuntaprosentilla 89,50%.

Ville Hostikka, maalivahti
Pelasi mestaruuskaudella SaiPan B-nuorissa ja toimi Juha Kuokkasen kakkosmiehenä A-nuorissa. Ei pelannut pudotuspeleissä, mutta torjui runkosarjassa kahdessa ottelussa keräten yhden nollapelin ja torjuntaprosentin 96,20%. Edusti SM-liigassa SaiPan lisäksi KalPaa, Oulun Kärppiä, Turun Palloseuraa ja Vaasan Sportia 145:ssä ottelussa torjuntaprosentilla 91,50%. Päätti uransa Imatran Ketterän paidassa kauden 2015-2016 päätteeksi.

Jarno Huuhtanen, hyökkääjä
Voi sanoa, että päätti uransa mestaruuteen. Pelasi runkosarjassa 41 ottelua tehopistein 18+16=34. Pudotuspeleissä pelasi neljässä ottelussa tehoin 1+1=2. Pelasi kaikkiaan neljän kauden aikana A-nuorissa 76 ottelua tehopistein 29+32=61.

Joonas Hämäläinen, hyökkääjä
Pelasi A-nuorissa mestaruuskaudella runkosarjassa 22 ottelua jääden ilman tehopisteitä. Siirtyi mestaruusvuoden jälkeen Imatran Ketterän Suomi-sarja joukkueeseen, jossa pelasi viiden kauden aikana 116 ottelua tehoin 16+22=38. Muutaman välivuoden jälkeen pelasi vielä II-divisioona joukkue PEPOssa, jossa 78 ottelussa syntyi tehot 40+37=77.

Ville Hämäläinen, hyökkääjä
Pelasi suurimman osan kaudesta SaiPan liigajoukkueessa, mutta pelasi viisi runkosarjaottelua tehoin 4+4=8. Teki pudotuspelien yhdeksässä ottelussa tehot 5+6=11, tehden mm. voittomaalin HIFK:ta vastaan pelatun välieräsarjan ratkaisseen kolmannen ottelun jatkoajalla ajassa 62:48. Sijoittui pudotuspelien pistepörssissä kolmanneksi joukkuetoveri Teemu Sompin ja HPK:n Harri Suutarisen jälkeen.

Teki pitkän uran jääkiekkoilijana pelaten SM-liigassa kaikkiaan 731 ottelua, joissa syntyi tehot 60+127=187. Edusti SM-liigassa SaiPan lisäksi Tampereen Tapparaa, kuopiolaista KalPaa, Hämeenlinnan Pallokerhoa, Helsingin Jokereita sekä Mikkelin Jukureita. Päätti uransa kauden 2017-2018 päätteksi Britannian pääsarjassa pelaavan skotilantilaisseura Braehead Clanin paidassa. On edelleen SaiPan pääsarjahistorian vanhin alivoimamaalin tehnyt pelaaja 34 vuoden 7 kuukauden ja 22 päivän iässä. Hämäläinen toimii tällä hetkellä SaiPan B-nuorten SM-liigajoukkueen päävalmentajana.

Miikka Ijäs, puolustaja
Pelasi mestaruuskaudella runkosarjassa kymmenen ottelua ilman tehopisteitä. Siirtyi kauden jälkeen Imatran Ketterään, jossa pelasi Suomi-sarjassa kahden kauden aikana 63 ottelua tehoin 12+14=26. Miehen viimeiseksi kaudeksi jäi kausi 2005-2006 II-divisioonassa pelaavan Kontiolahden Kajastuksen riveissä, jossa syntyi 17:ssä runkosarjaottelussa tehot 2+6=8.

Pasi Innanen, puolustaja
Pelasi runkosarjassa 18 ottelua tehoin 1+1=2. Pudotuspeleissä Innanen jäi seitsemässä ottelussa ilman tehopisteitä. Edusti mestaruuskauden jälkeen yhden kauden PEPOa Suomi-sarjassa, jonka jälkeen tie vei Jyväskylään D-kiekon riveihin. Innasen viimeiseksi kaudeksi jäi kausi 2008-2009 KeuPa HT:n riveissä II-divisioonassa.

Tommi Jauho, hyökkääjä
Pelasi A-nuorissa kaikkiaan 40 ottelua runkosarjassa tehopistein 1+6=7. Teki kaikki tehopisteensä mestaruuskaudella ja pudotuspelissä pelasi yhdeksän ottelua ilman tehopisteitä. Siirtyi PEPO:n riveihin seuraavaksi kaudeksi, jossa vietti kolme kautta. Pelasi viimeisen kautensa kaudella 2005-2006.

Juha Jokiraita, puolustaja
Pelasi kaudella 2001-2002 runkosarjassa 28 ottelua tehopistein 4+8=12. Esiintyi kolmessa pudotuspeliottelussa jääden ilman tehopisteitä. Pelasi kaikkiaan 104 ottelua Nuorten SM-liigaa SaiPassa tehden pelaamissaan otteluissa tehot 18+13=31. Pääsi maistamaan liigavauhtia SaiPan paidassa kaikkiaan 37:ssä ottelussa tehoin 1+0=1. Iski liigauransa ensimmäisen maalin 1. helmikuuta 2004 jyväskyläläistä JYPiä vastaan maalivahti Tero Leinosen selän taakse. On urallaan edustanut Ruotsin 1. divisioonan Örebro HK:ta ja Olofströms IK:ta sekä Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa IFK Arbogaa. Tie Kotkan Titaanien ja Lempäälän Kisan kautta on vienyt Jokiharjun tamperelaisen KOOVEE:n riveihin, jossa mies pelaa tällä kaudella III-divisioonaa.

Antti Karhu, puolustaja
Karhu päätti myös uransa mestaruuteen. Pelasi runkosarjassa 20 ottelua ilman tehopisteitä keräten kahdeksan jäähyminuuttia. Ei esiintynyt pudotuspeleissä.

Ville Koho, hyökkääjä
Ei ole mitään lisättävää siihen mitä Kohosta on jo vuosien aikana kerrottu. Pelasi runkosarjassa 40 ottelua tehoin 15+28=43 ja pudotuspeleissä viidessä ottelussa tehot 1+2=3. Teki pudotuspelien ainoan maalinsa finaalisarjan ensimmäisessä ottelussa, kun SaiPa hävisi Turussa maalein 6-1. Niille, jotka ette tietäneet, niin Ville Kohon pelinumero ei nuorten Sm-liigassa ollut kahdeksan vaan 24. Numeroa kahdeksan käytti SaiPan liigajoukkueen nykyinen valmentaja Tuomo Ropo.

Pietari Kolhonen, hyökkäjä
Pelasi runkosarjassa 35 ottelua tehopistein 3+6=9. Esiintyi pudotuspeleissä kolmessa ottelussa ilman tehopisteitä. Pelasi kaikkiaan A-nuorissa 99 ottelua tehoin 15+17=32. Pelasi SM-liigaa SaiPan paidassa kolme ottelua ilman tehopisteitä keräten neljä jäähyminuuttia. Pelasi urallaan niin Suomi-sarjaa, kuin Mestistäkin edustaen Kotkan Titaaneja, Rovaniemen Kiekkoa, Tornion Ice Hockey Clubia lyhyen lainapestin verran, Kajaanin Hokkia sekä Imatran Ketterää. Palasi kaudeksi 2012-2013 Kotkaan, mutta joutui päättämään uransa loukkaantumisen vuoksi ennen kauden alkua.

Vesa Koppi, hyökkääjä
Mikkelin Jukureista SaiPaan kaudeksi 1998-1999 siirtynyt Koppi pelasi mestaruuskaudella 39 ottelua runkosarjassa tehoin 8+19=27. Esiintyi pudotuspeleissä yhdeksässä ottelussa tehoin 2+1=3. Iski finaalisarjan kolmannessa ottelussa 24. maaliskuuta voittomaalin TPS:n verkkoon SaiPan ryöstäessä Turusta 2-3 vierasvoiton ja siirtyen 2-1 johtoon ottelusarjassa. Pelasi mestaruuvuoden jälkeen Suomi-sarjaa Imatran Ketterässä kolmen kauden ajan ja piti viiden vuoden mittaisen tauon jääkiekosta kevään 2006 jälkeen. Palasi neljäksi kaudeksi III-divisioona joukkue Hyvinkää Stormin riveihin kaudella 2011-2012.

Juha Kuokkanen, maalivahti
Finaalisarjan ratkaisevassa ottelussa Kuokkanen pysäytti kaikki TPS:n rangaistuslaukaukset, kun miehen torjuntoihin pysähtyivät Matias Metsärannan, Juho Lehtisalon, Tomi Sykön kuin Janne Tuomisenkin yritykset. Runkosarjassa Kuokkanen pelasi 33 ottelua torjuntaprosentilla 90,39%, pelaten kolme nollapeliä. Pudotuspeleissä Kuokkanen torjui kiekot 91,92% varmuudella ja niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin päästi 2,56 maalia ottelua kohden.

Kuokkasen ura jatkui mestaruusvuoden jälkeen kolmen kauden ajan SaiPan liigajoukkueessa, jossa pelejä kertyi kaikkiaan 72 torjuntaprosentilla 88,56% ja maaleja mies päästi 3,61 ottelua kohden. Kuokkanen pelasi kaksi Mestis kautta TuTo Hockeyssa ja kahden TPS:ssä vietetyn liigakauden jälkeen Tanskan pääsarjan Aalborgissa, johon ura myös päättyi kauden 2008-2009 päätteeksi.

Ville Kylliäinen, hyökkääjä
Kylliäinen pelasi runkosarjassa vain yhdessä ottelussa ilman tehopisteitä. Kausi meni mieheltä B-nuorissa, jossa syntyivät 28:ssa ottelussa tehot 14+9=23. Mestaruusvuoden jälkeen Kylliäinen pelasi kaikkiaan 59 ottelua A-nuorissa tehoin 8+9=17. Uran kaksi viimeistä kautta Kylliäinen edusti Suomi-sarjan Imatran Ketterää, jossa syntyi 43:ssa ottelussa 14 (6+8) tehopistettä.

Jussi Laine, puolustaja
SaiPan oma kasvatti pelasi kaudella 2001-2002 runkosarjassa kaikkiaan 36 ottelua ja teki junioriuransa parhaat tehopisteet 1+13=14. Pudotuspeleissä kaikissa yhdeksässä ottelussa pelannut Laine jäi ilman tehopisteitä. Mestaruusvuoden jälkeen Laine pelasi yhden kauden vielä A-nuorissa keräten A-nuorissa yhteensä 114:ssä ottelussa tehot 10+18=28. Kaudeksi 2003-2004 Laine siirtyi KooKoon riveihin pelaamaan Mestistä kahdeksi kaudeksi ja on päätynyt Italian 1. divisioonan Valpellicen ja Imatran Ketterän kautta Ranskaan, jossa edustaa tällä kaudella Ranskan 1. divisioonan Corsaires de Dunkerquea.

Tuomo Lehtonen, puolustaja
Joukkueen kapteeni iski uransa parhaat tehopisteet mestaruuskaudella tehden 41:ssä runkosarjaottelussa tehot 7+12=19. Pudotuspeleissä Lehtonen keräsi yhdekssä ottelussa kaksi syöttöpistettä. Kaudella 2002-2003 mies pelasi uransa viimeisen kauden PEPO HC:n riveissä tehden 25:ssä ottelussa tehot 3+8=11.

Lauri Lipsanen, maalivahti
Lipsanen pelasi runkosarjassa kahdeksan ottelua torjuntaprosentilla 85,23% päästäen 3,54 maalia ottelua kohden. Pudotuspeleissä otteluita ei Lipsaselle tullut. Lipsanen jatkoi A-nuorissa vielä kahden kauden ajan pelaten seitsemän ottelua tuona aikana. Juniorikiekon jälkeen Lipsanen siirtyi Suomi-sarjassa pelaavaan Imatran Ketterään ja uran viimeiseksi kaudeksi jäi kausi 2005-2006.

Petri Lohjala, hyökkääjä
Lohjala oli poissa vain kolmesta ottelusta kauden aikana pelaten 41 ottelua runkosarjassa tehoin 4+15=19. Pudotuspeleissä Lohjala keräsi yhden syöttöpisteen yhdeksässä kamppailussa. Lohjala pelasi mestaruuden jälkeen kaksi kautta A-nuorissa iskien yhteensä 50 tehopistettä pelaamissaan otteluissa. Junioriuran jälkeen seuraavat viisi kautta kuluivat Lohjalalta Imatran Ketterän paidassa Suomi-sarjassa, joiden jälkeen viimeiseksi kaudeksi jäi toinen kausi Rantasalmen Urheilijoiden riveissä kaudella 2010-2011.

Jussi Lähde, puolustaja
Mestaruuskausi oli Lähteelle ensimmäinen A-nuorissa. Runkosarjassa mies keräsi 43:ssa ottelussa seitsemän syöttöpistettä. Pudotuspeleissä puolestaan saldoksi tuli yhdeksässä ottelulssa yksi syöttö. Kaikkiaan kolmen kauden aikana Lähde pelasi A-nuorissa 104 ottelua tehopistein 6+11=17. Junioriuran jälkeen lähde siirtyi Suomi-sarjan Imatran Ketterään, jossa hän vietti neljä kautta tehden 123:ssa ottelussa tehot 21+28=49. Uransa neljä viimeistä kautta (2008-2012) Lähde pelasi lappeenratlaisen PEPO HC:n riveissä II- ja III-divisioonaa.

Joonas Mälkiä, hyökkääjä
Ensimmäisellä kaudellaan A-nuorissa mestaruuden voittanut Mälkiä teki 35:ssä ottelussa tehot 2+4=6. Pudotuspeleissä Mälkiä oli kokoonpanossa välierien kolmannessa ottelussa, mutta ei kerännyt ainoassa ottelussaan tehopisteitä. Kaikkiaan 64 ottelua tehoin 2+5=7 SaiPan A-nuorissa pelannut Mälkiä edusti uyarallaan niin Ketterää kuin PEPO HC:tä. Viimeiseksi kaudeksi jäi kausi 2005-2006 PEPO:n paidassa.

Jussi Okko, puolustaja
Okko pelasi mestaruuskaudella yhden ottelun runkosarjassa saaden tilastoihin kaksi jäähyminuuttia. Muu osa kaudesta kului SaiPan B-nuorissa, jossa Okko teki 28:ssa ottelussa tehot 4+9=13. Kauteen 2005-2006 mennessä Okko oli ehtinyt pelata A-nuorissa kaikkiaan 87 ottelua, jossa syntyi tehot 3+5=8. A-nuorista Okko siirtyi PEPO HC:n riveihin kolmeksi kaudeksi ja teki niiden aikana joukkueelleen 48:ssa ottelussa tehot 12+19=31.

Teemu Paakkarinen, hyökkääjä
Paakkarinen pelasi ensimmäiset ottelut A-nuorten paidassa kaudella 2000-2001. Mestaruuskaudella Paakkarinen pelasi 40 ottelua tehoin 8+8=16. Kaikissa yhdeksässä pudotuspeliottelussa pelannut Paakkarinen keräsi niissä yhden syöttöpisteen. Paakkarinen pelasi kauden 2003-2004 aikana mylös SaiPan liigajoukkueessa 19 ottelua tehoin 1+0=1. Liigauran ensimmäinen maali syntyi 17. helmikuuta 2004 Rauman Lukkoa vastaan Petri Vehasen selkän taakse.

Liigassa Paakkarinen edusti SaiPaa viiden kauden aikana 183 ottelua tehopistein 11+15=26. Uran viimeiseksi kaudeksi jäi kausi 2009-2010, jolloin Paakkarinen voiti Mestiksen pronssia Kouvolan KooKoon paidassa.

Jari Partonen, puolustaja
Kausi 2001-2002 oli Pertoselle ensimmäinen A-nuorissa. Mies pelasi kaikkiaan 16 ottelua runkosarjassa tehoin 0+2=2. Pudotuspeleissä Partonen oli kokoonpanossa vain puolivälierien toisessa ottelussa Espoon Bluesia vastaan jääden ilman tehomerkintöjä. Kolmen A-nuorissa vietetyn kauden aikana Partonen pelasi 79 ottelua tehoin 2+9=11. Kolme viimeistä kautta Partonen vietti Imatran Ketterässä, jossa 104:ssä Suomi-sarjan ottelussa tuli tehot 10+13=23.

Juha Pursiainen, puolustaja
Kaudella 2001-2002 44 ottelua tehoin 0+3=3 SaiPan paidassa SM-Liigaa pelannut Pursiainen esiintyi A-nuorten joukkueessa mestaruuskaudella 13:ssa ottelussa tehopistein 1+4=5. Kaikkiaan Pursiainen pelasi A-nuorissa niin SM-sarjaa kuin I-divisioonaakin 64:ssa ottelussa tehoin 6+18=24. Liigassa Pursiainen edusti SaiPaa viiden kauden aikana pelaten 171 ottelua tehopistein 2+5=7. Pursiainen teki liigauransa avausmaalin 3. joulukuuta 2002 vierasottelussa Oulun Kärppiä vastaan Niklas Bäckströmin selän taakse. Pursiainen päätti uransa kauden 2003-2004 viimeisen runkosarjaottelun jälkeen 5. maaliskuuta 2004.

Tuomo Ropo, puolustaja
Mestaruusvuosi oli Rovolle ensimmäinen A-nuorissa ja mies pelasi samalla kaudella B-nuorissa 11 ottelua tehoin 3+6=9. A-nuorten SM-liigan runkosarjassa Ropo teki puolustajan paikalta 28:ssa ottelussa tehot 1+5=6. Pudotuspeleissä Ropo esiintyi neljässä ottelussa jääden ilman tehopisteitä.

Junioriuran jälkeen Ropo suuntasi Heinolaan, jossa hän pelasi kolmen kauden aikana niin Suomi-sarjaa kuin Mestistäkin Heinolan Kiekon riveissä. Ropo siirtyi valmentajaksi kaudella 2008-2009 otettuaan B-nuorten I-divisioonassa pelaavan joukkueen alaisuuteensa. Nousuijohteisesti Ropo nousi B-nuorista SaiPan A-nuorten päävalmentajaksi kaudella 2014-2015 ja kaudesta 2016-2017 lähtien Ropo on toiminut SaiPan liigajoukkueen valmentajana.

Teemu Somppi, hyökkääjä
Somppi oli viimeisellä juniorikaudellaan runkosarjan pistepörssin kakkonen tehtyään 41:ssä ottelussa tehot 31+25=56. Pudotuspeleissä Somppi pelasi kaikki yhdeksän ottelua ja iski niissä tehopisteet 7+7=14 voittaen samalla pudotuspelien pistepörssin ennen HPK:n Harri Suutarista. Pelasi mestaruuskaudella mylös SaiPassa SM-Liigaa tehden siellä tehot 2+0=2. Iski ensimmäisessä liigaottelussaan uransa avausmaalin 31. tammikuuta 2002 HPK:ta vastaan Joni Puurulan selän taakse.

43:n liigaottelun jälkeen Sompin ura jatkui Mestiksessä, jossa hän edusti seitsemänä eri kautena Kouvolan KooKoota, kuopiolaista KalPaa, Savolinnan Pallokerhoa ja Mikkelin Jukureita. Myös Valkealan Kiekossa ja Kotkan Titaaneissa II- ja III-divisioonaa pelaaneen Spompin viimeiseksi kaudeksi jäi 2013-2014 Valkealassa.

Sami Suomalainen, hyökkääjä
Toista kauttaan SaiPan A-nuorissa pelannut Suomalainen iski mestaruusvuonna runkosarjassa 38:ssa ottelussa tehot 13+14=27. Pudotuspeleissä kaikissa yhdeksässä ottelussa pelannut hyökkääjä keräsi yhden syöttöpisteen. Kaudesta 2002-2003 eteenpäin Suomalainen edusti syntymäkapunkinsa Savonlinnan SaPKoa seitsemän kauden ajan pelaten tuona aikana 137 ottelua Suomi-sarjassa tehoin 58+52=110 ja Mestistä 80 ottelua tehoin 6+15=21.

Viljami Taimisto, hyökkääjä
Toista vuottaan A-nuorissa pelannut Taimisto keräsi runkosarjan 42:ssa ottelussa kaikkiaan 12 tehopistettä (10+2). Onnistui pudotuspeleissä keräämään yhdeksässä ottelussa yhden maalin ja teki sen välierien toisessa ottelussa Helsingin IFK:ta vastaan. Pelasi mestaruusvuoden jälkeen Pohjois-Amerikassa yhden kauden ajan edustaen North American Hockey Leaguen Springfield Spiritiä 21:ssä ottelussa tehoin 0+1=1. Pelasi Pohjois-Amerikassa myös CSHL-liigaa Cleveland Junior Lumberjackseissa 14 ottelua tehopistein 7+15=22. Edusti Hyvinkään Ahmoja Mestiksessä viiden ottelun verran ja Kotkan Titaaneja yhden kauden ajan, kunnes siirtyi Kouvolaan, jossa edusti seitsemän kauden ajan niin II-divisioonassa pelannutta Likolammen Tiikereitä kuin II- ja III-divisioonassa pelannutta Valkealan Kiekkoa.

Tapio Tarkiainen, maalivahti
Tarkiainen pelasi mestaruusvuonna kaksi ottelua A-nuorten runkosarjassa torjuntaprosentilla 90,20%. Siirtyi kaudeksi 2002-2003 Mikkeliin, jossa edusti Mikkelin Jukureita kolmella eri sarjatasolla.

Harri Tikkanen, puolustaja
Mestaruuskaudella pelasi A-nuorten lisäksi myös SaiPan SM-liigajoukkueessa. Vain neljä runkosarja ottelua A-nuorissa pelannut Tikkanen teki pelaamissaan otteluissa tehot 1+2=3. Pudotuspeleissä Tikkanen pelasi viisi ottelua keräten yhden syöttöpisteen. Liigassa Tikkanen pelasi kaudesta 1999-2000 lähtien kauteen 2006-2007 asti SaiPassa kaikkiaan 333 ottelua, jossa syntyi tehot 24+41=65. Tikkanen teki ensimmäisellä liigakaudellaan uransa avausmaalin 8-3 tappioon päättyneessä ottelussa Espoon Bluesia vastaan 9. joulukuuta 1999 Mika Oksan selän taakse.

Kaikkiaan 894 liigaottelua SaiPan, Hämeenlinnan Pallokerhon, Rauman Lukon ja Turun Paloseuran paidassa pelannut Tikkanen jatkaa pelaajauraansa edellen. Miehen tämän kauden seura on Itävallan monikansallisessa EBEL-liigassa pelaava Fehérvár AV19.

Ville Virta, hyökkääjä
Toista kokonaista kauttaan SaiPan A-nuorissa pelannut Virta pelasi mestaruuskaudella 34 ottelua runkosarjassa tehoin 10+7=17. Pudotuspeleissä Virta pelasi kaikki yhdeksän ottelua tehopistein 3+0=3. Viimeisen juniorikautensa jälkeen Virta siirtyi kaudesta 2003-2004 eteenpäin kolmeksi kaudeksi Savonlinnan Pallokerhoon, jossa syntyi Suomi-sarjassa 147:ssä ottelussa tehot 44+39=83. Kaudesta 2006-2007 Virta piti kolme kautta hiljaiseloa jääkiekosta, mutta palasi kaudesta 2009-2010 eteenpäin Imatran Ketterään kahdeksi kaudeksi.

Tuomas Vänttinen, hyökkääjä
Savonlinnasta SaiPaan kesällä 2001 siirtynyt Vänttinen pelasi 42 ottelua runkosarjassa tehoin 17+19=36. Pudotuspeleissä Vänttinen pelasi kaikki yhdeksän ottelua tehoin 7+2=9, jolla irtosi pudotuspelien pistepörssin viides sija. Kaksi seuraavaakin kautta meni Vänttiseltä A-nuorissa, mutta SaiPan liigajoukkueen riveissä miehelle kertyi 45 ottelua, joissa syntyi tehot 1+4=5. Vänttinen teki liigauransa avausmaalin 11. joulukuuta 2003 5-5 tasapeliin päättyneessä ottelussa Lahden Pelicansia vastaan Carl Grahnin selän taakse.

Kaikkiaan 672 ottelua Liigassa tehoin 106+148=254 pelannut Vänttinen on edustanut Liigassa SaiPan lisäksi Jyväskyläläistä JYPiä, Tampereen Tapparaa, Hämeenlinnan Pallokerhoa sekä viimeisimpänä Vaasan Sportia. Alkaneen kauden Vänttinen pelaa italialaisen SG Cortinan riveissä monikansallista Alps Hockey liigaa.

Antti Weckström, puolustaja
SaiPan oma kasvatti plasi kahden vuoden tauon jälkeen takaisin SaiPaan Helsingin IFK:sta kaudeksi 2001-2002. Weckström pelasi A-nuorissa 39 ottelua runkosarjassa tehoin 6+27=33, jolla irtosi puolustajien pistepörssin toinen sija Kuopion KalPan Matti Tiihosen jälkeen. Pudotuspeleissä Weckström pelasi kaikki yhdeksän ottelua tehoin 1+5=6. Kaudella 2001-2002 Weckström pelasi mylös ensimmäiset liigaottelunsa SaiPan paidassa ja keräsi kahdeksassa pelatussa ottelussa yhden syöttöpisteen. Kaikkiaan Weckström pelasi liigassa 97 ottelua tehoin 0+2=2.

Kaudella 2018-2019 SaiPan naisten joukkueen päävalmentajana toimiva Weckström edusti liigauransa jälkeen Mestiksessä KooKota ja Suomi-sarjassa Rovaniemen Kiekkoa ja Imatran Ketterää.

Joni Yli-Torkko, hyökkääjä
Suomen mestaruuden varmistaneen rangaistuslaukauksen laukoja. Runkosarjassa vain neljä ottelua pelannut Yli-Torkko teki pelaamissaan otteluissa neljä (3+1) tehopistettä. Pudotuspeleissä Yli.-Torkko pelasi kaikki yhdeksän ottelua ja iski niissä tehot 4+4=8. Suurinosa kaudesta kului SaiPan liigajoukkueessa, jota Yli-Torkko edusti neljän kauden aikana 255:ssä ottelussa tehopistein 27+30=57. Miehen ensimmäinen liigamaali syntyikin uran seitsemännessä ottelussa 28. syyskuuta 2000 Helsingin Jokereita vastaan Pasi Nurmisen selän taakse.

Kaikkiaan 409 liigaottelua SaiPan, Rauman Lukon ja Turun Palloseuran paidassa pelannut Yli-Torkko teki urallaan 92 tehopistettä (40+52). Uran viimeiseksi kaudeksi jäi SaiPassa pelattu kausi 2009-2010.

A-nuorten Suomen mestarit kaudella 2001-2002.