Lauri Lehto voitti SaiPa:n tatuoinnin - kisassa yli 25 000 osallistujaa | SaiPa

Lauri Lehto voitti SaiPa:n tatuoinnin - kisassa yli 25 000 osallistujaa

Intohimoinen Lappeenrannan SaiPan kannattaja Lauri Lehto otti lauantaina tatuoinnin iholleen.



- Joukkue on kuin rakas sukulainen tai läheinen, jonka menestystä haluaa seurata ja kannustaa sekä antaa oman panoksen sen menestymiseen! Ja onhan se messevää asua ja elää täällä Uudellamaalla SaiPan tatska kehossa, Hyvinkäällä asuva Lauri Lehto sanoo.

Veikkauksen järjestämässä etuasiakasarvonnassa 15 onnekasta voittajaa sai kannattamansa liigaseuran tatuoinnin iholleen. Kilpailun voittajien tatuoinnit tehtiin lauantaina saman päivän aikana Helsingin Punavuoressa. Kuudelta artistilta kului urakkaan aikaa yhteensä lähes kahdeksan tuntia. Arvontaan osallistui yli 25 000 Veikkauksen etuasiakasta.

- Kilpailun suosio yllätti meidätkin. Oman suosikkiseuran tatuoinnin ottaminen kuvastaa sitä intohimoa ja sitoutuneisuutta, jolla suomalaiset suhtautuvat jääkiekkoon ja omaan liigaseuraansa, Veikkauksen yhteyspäällikkö Tuomo Torkkola sanoo.


Lauri Lehto, Hyvinkää

1. Mistä lähtien olet ollut SaiPa-fani? Olen tietoisesti ollut kaudesta 1981-82 lähtien.

​​​​​​​
2. Mistä kaikki alkoi ja milloin? Fanius alkoi vahingossa. Olin kasvatusammattiini erikoistumassa ja ensimmäisessä työharjoittelupaikassa Lappeenrannassa. Ihastuin tietysti kesäkautena Lappeenrantaan ja sydämeni silloin menetin vedyille ja atomeille. Jotta pysyisin edes jotenkin kuosissa ja kunnossa juoksin sataman vieressä olevan linnoituksen mäkiä ylös ja alas viiden kilon käsipainot käsissä niitä samalla pumpaten.

Tehdessäni loppuvaiheessa vielä käsikierrot ns. loppuun asti-periaatteella tuli mies kysymään mitä lajia treenaan. Siinä jutellessa hän ja pari muuta miestä kokeilivat juoksua ja käsikiertoja ja totesivat liikkeet "ihan kohtalaisiksi" treeneiksi tavalliselle jannulle. Sain kutsun silloiseen treenipaikkaan, jossa selvisi, että suurin osa oli SaiPan pelaajia omalla treenikaudellaan. Sitä kautta tuli kutsu syyskauden matseihin, ja päätin mennä katsomaan elämäni ensimmäistä ottelua.
Kausi oli alkanut aiemmin, mutta syksyä se oli. Olin palannut Helsinkiin Kallioon, kun sieltä lähdin ajamaan Mini Cooperilla Lappeenrantaan ja sitten takaisin illan Helsinkiin. Opiskelijan kassalle teki tiukkaa, mutta olihan pääsylippu maksuton. Vastustaja oli muuten HIFK, joka otti nutulleen SaiPa:lta kohtalaisen jännittävässä ottelussa, mutta tulosta en muista. Sen muistan, että Ilves oli jo silloin SaiPa:lle ikävä kivi kengässä. Pisteitä ei kauheasti Tamperelaisilta herunut.


3. Millaisia ovat ensimmäiset muistikuvasi liigapeleistä? Kaikki oli uutta. Lajia kyllä olin mustavalkotelkkarista seurannut jo vuosia, mutta Suomi-lätkä oli silloin niin hmm... sanoisinko erilaista. Vasta SaiPan matsit herättivät lajiin kunnon kiinnostuksen! Ja se tummatukkainen makkaranmyyjä.


4. Kuka oli ensimmäinen suosikkipelaajasi? No, Petri Skriko oli ihan ykkönen. Kaveri pyssytti maaleja ja syötti sellaisia lättyjä, että maalin olisi tehnyt kaksisilmälappuinen merirosvokin! Niin, no Coxin vertaa ei heti löytynyt, mutta kun tähän ihmemieheen tutustui vasta tilastojen ja juttujen perusteella, niin kyllä tuo jäädytetty paita #9 Skriko oli ykkönen. Mälkiä hyvä kakkonen!


5. Entä suosikkipelaajasi nykyjoukkueesta? Tästä ryhmästä hyvässä ja pahassa Tyler Morley #86, mutta kyllä Mr. Kohokin saa suun hymyyn, vaikka pisteitä ei nyt niin latonutkaan.


6. Kuinka usein käyt suosikkijoukkueesi matseissa? Kenen kanssa käyt mieluiten otteluissa? Vielä kolme vuotta sitten kävin otteluissa täältä Hyvinkään metsätaipaleen, Kytäjän alueelta rakkaan vaimoni kanssa niin Lappeenrannassa kuin vierasotteluissakin. Hotelli Lappee on meille kuin toinen koti, ja vaikka työntekijöitä vaihtuu vuosien ajan, on Lappee kohdellut meitä aina niin kuin se olisi meidän koti!
Hienoja muistoja, kun kolme yötä Lappeessa, ohjelmassa kaupungin tarjoamaa karjalaisuutta, torilla, satamassa, keskustan kaupoissa sekä tietty vetyjä ja atomeita ostellessa! Yhtenä iltana SaiPan peliin ja iltaruokailu toisen iltana hotellilla ja toisena myös herkullisella "Tuen grillillä". Hienoja aikoja.
Nyt ei sairastelun vuoksi ole taloudellisia mahdollisuuksia seurata SaiPaa paikan päältä kuin enintään 1-2 peliä kotiluolassa ja saman verran kauden aikana vieraissa.
Jos vielä tulee mahdollisuus hankkia liput edes yhteen kotimatsiin Lappeenrannassa, annan sen rakkaalle vaimolleni häälahjaksi, etenkin jos saa säästettyä vielä Lappeeseen meille ”hääyöpymiset” ja nauttia jälleen kaikesta upeassa Lappeenrannassa.


7. Mikä suosikkijoukkueessasi on parasta? Miten summaisit oman seurasi tämän kauden taipaleen?
Erityisesti tykkään kotihallin fiiliksestä, kun vielä ne isolla rahalla ostetut istuinpaikat täyttyisivät ja niillä istuvat eivät pelkäisi sydänkohtausta, vaan innostuisivat muulloinkin kannustamaan kuin vain oman maalin jälkeen pari nahkahanska läpy-läpyä. Siisti mesta, ei mikään monitoimiareena, vaan rakennus henkii menneitä kausia ja pelaajia sekä tietty fanien kannustushenkeä!
Joukkueella ollut yleensä sellainen taistelutahto, että vielä kolmannen erän 0-3 ei aiheuta fanissa lannistusta, ja sen tietää vastustajajoukkuekin. Sääliksi käy sekä hifkiläisiä että Tapparan heiluttajia. Monesti SaiPa tullut takaa ja vienyt pisteet, ja laittanut ne sarjataulukkoon kohdalleen!
Tämä kausi oli hieman muita aneemisempi. Maalin edessä annettiin liikaa vastustajalle tilaa. Toisaalta itse ei menty kakkoskiekkoihin, jotain uupui, ja siksi tullut näitä maalin-kahden tappioita aivan liikaa. Joukkueesta on puuttunut todellinen "pressa", kapteeni, joka omalla esimerkillään ja hengellään saisi muut antamaan kaikkensa.


8. Pelaajilla on rituaaleja kuten varusteiden pukemisen järjestys. Millaisia rituaaleja fanitukseesi tai otteluissa käymiseesi kuuluu?
Rituaaleja ei oikein ole. Paitsi etten koskaan lyö rahasta vetoa SaiPan otteluista. Toisaalta, jos kotimatsissa on hankala pysäköidä auto lähelle hallia - huonot inva-paikat - voi matsissa tulla nekkuun. Pyrin silloin aikanaan tulemaan samaan aikaan, jotta "aistii fiiliksiä". Hyvä merkki oli se, jos sai hyvältä istumapaikalta lipun katsomoon! Niin. Ai, ettei mulla ole mitään rituaaleja?


9. Kuka on pelaaja, jonka toivoisit saavasi vahvistukseksi omaan joukkueeseesi?
Ensi vuodeksi vanha yllätysnimi kehään: Jarkko Immonen edelleen antaa kumilätkälle liikettä! Pitkäaikainen, lahjakas tulevaisuuden tähti, Arttu Ruotsalainen (luvatkaa sopparissa ilmaiset vedyt!). Myös seuraavat sällit: Leskinen Kärpistä ja Jesse Saarinen ”Lahesta”.


10. Oletko koskaan nähnyt unta suosikkijoukkueestasi? Huolestuisin, jos näkisin unia SaiPan pojista pukukopissa...jäällä... hui, ei sentään! Vaimo on unia hieman vilkuillut... saa miulta luvan, kun ne ovat SaiPan poikii.


11. Jos sinulla on fanipaita, mitä sen selässä lukee? Minulla oli niin upea aito Markkanen #27.paita. Siis oli kerran Helsingissä. Ei ole enää. Surua ja katkeruutta sekä lisäenergiaa hifkiläisiä vastaan! Jos ja uskon että kun saan rahaa kasaan, niin teetän paidan, jos vain sellaisen saisin: SKRIKO 9# (ellei se loukkaa jäädytettyä paitaa...) Muuten sitten MARKKANEN #27 jotenkin takaisin!


12. Käytkö vierasmatseissa? Missä mieluiten? Kuten kävi aikaisemmin ilmi ajelimme Suomea ristiin rastiin SaiPan matsien perässä kun kumpikin olimme työelämässä. Nyt vain HIFK ja HPK ovat teoreettiset mahdollisuudet. Mutta kun olemme vierasottelussa vaimolla on keltainen pusero, alla SaiPa-paita, musta minihame SaiPan kaulahuivi ja Lappeenrannassa teetetyt SaiPa-korvikset 2015. Minulla oli SaiPan pelipaita keltainen, mustat housut, ja nyt tulee SaiPan tatuointi.


13. Osaatko suosikkiseurasi kannatuslaulun sanat ulkoa? Miten alkaa? Saipa-Saipa, tää on SaiPa, yksi idän ihmeistä. Biisi on Lätkä lentää ja mikä parasta: Ennen sen esitti Erkki Liikanen, uusiksi sen teki nykyaikaan ja 2000-luvulle mm. Kotiteollisuus , Stamina jne, sekä SaiPan lätkäporukka ”Canttoores Sonniees”. Aivan sairas fiilis tulee kun tuo räjähtää silmille, korville ja kehoon... WOW SAIPA !


14. Kahta en vaihda, sanotaan. Mitkä ne kaksi ovat sinulla? Upeaa, vietteleväsilmäistä rakasta, Ihanaa, naisellista naista ja SaiPa-toveria, vaimoani ja upeita, ”rakkaita", ihania SaiPa-tovereitani, SaiPa-joukkuetta!


15. Miten selviät kesästä, kun ei ole matseja? Niin kesä tulee. En tiedä miten selviän. Toisaalta kun kesä tulee, tulee sen jälkeen syksy ja lätkäkausi alkaa! Nyt ensi kesä on helpompi: miulla on SaiPa-tatska!
Lisäksi voimme istua kotimetsän reunalla nuotion ääressä, kuunnella netistä lätkä kun lentää ja tapamme hyttysiä viiden minuutin erissä kolme erää: jokainen litsattu itikka on maali. Vuorottelemme SaiPana olemista..


16. Oliko uudelle tatuoinnille helppo päättää paikka? Tatskan paikka on helppo sinänsä valita, missä vain se näkyy parhaiten. Virallinen keltamusta SaiPan Sputnik -tunnus ja vuosiluku 1948.


17. Onko sinulla muita tatuointeja? Miulla ei ole vielä muita tatskoja, vaimokullalla on. Toivottavasti tulevaisuudessa myös rakkaasta vaimostani.


18. Kenen pelaajan kuvan tai numeron voisit ottaa tatuointina? Markkanen #27, ehkä myös erikoinen olisi Saipa-poika Lalli Partisen tatska!


19. Millaista tatuointia et voisi ikinä ottaa? En ottaisi tatuointia joka liittyy mitenkään politiikkaan tai ihmisarvoa alentavia merkkejä tai sanoja. En myöskään Ruotsin kuningasperheen potrettia.


Äänestä parasta tatuointia ja katso pidempi fiilisvideo päivästä:
http://bit.ly/paras_tatuointi