21.11.2021 12:16

Juuso Almgren - Kisapuiston kultakurkku

Kotkasta Lappeenrantaan

Kotkassa syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Almgren on ollut aina kiinnostunut kuuluttamisesta. Ensimmäiset kuulutukset tapahtuivat jo noin 15-vuotiaana. Almgren on pelannut nuoresta asti salibandya ja ensikosketus kuulutuksiin tapahtui sen kautta. Vanhempien poikien pelejä kuuluttaessa Almgren tajusi pitävänsä kuuluttamisesta erittäin paljon. Noin parikymppisenä Almgren suuntasi ajovalonsa kohti Lappeenrantaa opiskelujen merkeissä. Salibandy pysyi mukana myös uudessa kotikaupungissa ja sitä kautta aukesi kuuluttajan paikka silloisesta salibandyseura PoNoVosta. Jääkiekko on aina ollut lähellä Almgrenin sydäntä, vaikka omaa jääkiekkotaustaa ole. Ensimmäiset muistot SaiPaan liittyvät aikaan Kotkasta muuton jälkeen, kun Almgren kävi yhdessä kavereiden kanssa katsomassa SaiPan kotipelejä. Tilanne oli Almgrenille erilainen, sillä Kotkassa ei ollut koskaan korkealla sarjatasolla pelannutta jääkiekkojoukkuetta. Fiilis päästä katsomaan Suomen korkeimmalla sarjatasolla pelaavan joukkueen otteita tuntui mahtavalta. Jo ensimmäisiä SaiPan pelejä katseltaessa Almgren kuunteli tarkasti SaiPan silloista kuuluttajaa Olavi Pekurista. Silloin myös ensimmäiset haaveet SaiPan otteluiden kuuluttamisesta syntyivät.

Tie vei SaiPaan

PoNoVon ringissä Almgren vietti pari kolme vuotta, jonka jälkeen oli aika suunnata katseet eteenpäin, jolloin kuvaan astui SaiPa. Almgren päätti laittaa sähköpostia SaiPan suuntaan kysyen mahdollisuutta päästä kuuluttamaan SaiPan otteluita. Kului noin vuosi ilman vastausta, kunnes kuin tyhjästä SaiPan silloinen uusi yhteyspäällikkö Mikko Pehkonen otti Almgreniin yhteyttä. SaiPalla oli tarvetta kuuluttajalle ja Almgrenille avautui mahdollisuus päästä kuuluttamaan SaiPan A-junioreiden pelejä, joka oli Almgrenin ensimmäinen kosketus kuuluttamiseen jääkiekkopiireissä. Muutaman ottelun jälkeen näytöt vakuuttivat SaiPan ja niin avautui paikka edustuksen mukana. Siitä hetkestä asti Almgren on toiminut SaiPan liigajoukkueen kuuluttajana. Ensimmäinen liigapelin kuulutus tapahtui vuonna 2011. Tuo ottelu pelattiin SaiPan ja TPS:n välillä. Ottelusta Almgren muistaa päällimmäisenä jännityksen ennen ottelua. Aikaisemmin kuuntelijoita ja yleisöä saattoi olla vain kymmeniä, korkeintaan satoja, mutta nyt tilanne oli toinen. Yleisöä oli paikalla tuhansia. Almgren muistaa tarkasti vessareissun hallin uumenissa ennen ottelun alkua. Parit läpsäisyt naamaan ja vettä päälle, se kertoo sen hetken jännityksestä kaiken. Vaikka pelin alussa oli pientä ylilatautumista ja äänen tärisemistä jo parin minuutin jälkeen homma alkoi sujumaan luontevasti.

Kokemukset kehittymisen taustalla

Itse kuuluttamista Almgren ei ole erikseen harjoitellut, vaan paremmaksi on tultu kokemuksen kautta. Myös kuuluttamisessa ja sen harjoittelussa on rajansa ja oman äänen kuunteleminen saattaa olla Almgrenin mielestä juuri sellainen. Almgren kokee kehittyneensä eniten siinä, että rutiinien löytämisen myötä, keskittyminen epäolennaiseen on kadonnut ja osaa keskittyä paremmin oikeisiin ja olennaisiin asioihin. Almgren kuvailee itseään kuuluttajana äänekkäänä, tunnelman luojana, itsekriittisenä ja ammattimaisena. Myös halu tehdä viereisistä kavereista parempia, on asia, jonka Almgren kokee olevan osa sitä, millainen haluaa olla. Omilla vahvuuksilla kuuluttaminen on Almgrenille iso juttu, välillä venytään todella pitkälle, kuten esimerkiksi SaiPan sisääntulossa, jonka Almgren mainitsee yhdeksi suosikkihetkistään otteluissa. Se, että peliä pääsee seuraamaan läheltä, on yksi parhaista puolista kuuluttajana olemisessa.

Vielä yksi unelma

Vaikka Almgren tunnetaan kuuluttajana nimenomaan jääkiekkopeleissä, löytyy häneltä kokemusta myös muunlaisesta kuuluttamisesta. Sen lisäksi kokemusta löytyy paljon myös erilaisista juonto- ja kuulutustapahtumista sekä KTP:n otteluiden selostamisesta. Almgren kokee saaneensa kuuluttamiselta jo kaiken, mitä siltä voi saada ja on erittäin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Se, että pääsee seuraamaan paljon huippujääkiekkoa on Almgrenille iso juttu, kuten myös erilaiset tapahtumat, mitä SaiPa on järjestänyt. Yksi tällainen oli Tallinnassa pelattu ottelu Pelicansia vastaan vuonna 2018, jossa hän pääsi kuuluttamaan yhdessä virolaisen kuuluttajan kanssa. Mutta silti yksi unelma hänellä on: Suomen maaottelun kuuluttaminen jääkiekon MM-kisoissa. Elämänsä aikana Almgren on päässyt kuuluttamaan jo junioreiden MM-kisoja pääkuuluttajana ja sen myötä syntyi myös unelma päästä kuuluttamaan myös aikuisten MM-pelejä. Almgren haki kuuluttajan paikkaa ensi keväänä Suomessa pelattaviin jääkiekon MM-kisoihin, mutta tällä kertaa kuuluttajavalinnat oli keretty jo tehdä. Vaikka paikka ei tällä kertaa auennut, Almgren uskoo, että vielä jonakin päivänä tuo unelma toteutuu.

Valmistautuminen tulee jo rutiinista

Kuuluttajan työhön valmistautuminen tulee Almgrenille jo rutiinista, sillä takana on jo lukuisia kuulutuksia. Kuitenkin suurempiin peleihin, kuten esimerkiksi Ville Kohon juhlapeliin valmistaudutaan enemmän, kuin tavallisiin otteluihin. Hallille saavutaan tuntia ennen ottelua, jolloin käydään läpi halliryhmän kanssa, onko illan aikana tulossa mitään erikoista. Porukalla on rutiinit jo hallussa, joten perusasioita ei tarvitse nykyään erikseen käydä lävitse. Tämän jälkeen alkaa kuuluttajan oma itsenäinen valmistautuminen. Kokoonpanot käydään läpi etsien samalla esimerkiksi erikoisesti lausuttavia ja vaikeita nimiä, joiden lausumisohjeet tarkistetaan aina netistä. Tämän jälkeen vielä ennen ottelun alkua Almgren käy läpi muun muassa joukkueiden aloituskentälliset, pelaajien kummiyritykset, tuomarit, kuulutukset ja muut otteluun liittyvät tärkeät asiat. Satojen kuulutettujen otteluiden jälkeen Almgren ei osaa enää tilannetta jännittää, paitsi sellaisissa tilanteissa, kun äänessä on jotain häikkää esimerkiksi flunssan takia.

SaiPan mukana monet vuodet

Almgren on viettänyt SaiPan matkassa jo monet vuodet. Almgren on tullut tutuksi myös radiosta SaiPan otteluiden selostajana. Parin vuoden radioselostusten jälkeen Almgren palasi jälleen SaiPan kuuluttajaksi vuonna 2016. Paluu tuntui luontaiselta ja Almgren kuvaileekin tuota päivää todella kivaksi päiväksi. Parasta paluussa oli nimenomaan se, että kuuluttajana vuorovaikutus yleisön kanssa on hyvin erilaista kuin selostajana. Almgren on kokenut monet hetket ja nähnyt SaiPan toimintaa jo kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana SaiPan toiminta organisaatiossa on muuttunut paljon ammattimaisemmaksi. Varsinkin työporukka Almgrenin ympärillä on kehittynyt todella paljon ja halliryhmän tapahtuman pyörittäminen on nykyään todella hyvällä tasolla. Matka on kuitenkin ollut pitkä. Samat ihmiset ovat olleet mukana ja se myös heijastuu tämän hetken tilanteeseen. Almgren kokee, että mukaan on todella helppo tulla myös uutena, ryhmän vankan rakenteen myötä. Almgren on nähnyt SaiPa-uransa aikana niin joukkueen nousut kuin laskut. Almgrenin ensimmäisinä vuosina SaiPan suunta oli ylöspäin aina vuosien 2014-2016 huippukausia, kun SaiPa ylsi aina pronssiotteluun saakka. Varsinkin kausi 2013-2014 on jäänyt Almgrenin mieleen. Joukkueen menestys vaikutti myös itse kuuluttajaan, jolloin oli erityisen kiva kuuluttaa otteluita. Kautta muisteltaessa, Almgren muistuttaa koko Lappeenrannan kaupungin olleen hurmoksessa tuona vuonna ja SaiPasta tuli koko kaupungin juttu. Almgrenin palattua tauon jälkeen oli SaiPan heikompi jakso. Silloin käytiin syvyyksissä ja se oli myös kuuluttajalle vaikeaa ja raskasta aikaa, sillä pääsääntöisesti otteluita hävittiin. Almgren näkee kuitenkin taas valoa tunnelin päässä, kun asiat ovat alkaneet jälleen loksahtelemaan kuuluttajan mielestä paikoilleen.

Yksi hetki ylitse muiden

Ikimuistoisimmista hetkistä puhuttaessa yksi hetki nousee ylitse muiden. Game seven 2014 JYPiä vastaan on jäänyt Almgrenin mieleen pysyvästi. Ottelun huikea draamankaari kahden maalin tappioasemasta ensin tasoihin ja voittoon sai koko Kisapuiston sekaisin ja hurmioon. Almgren muistaa kuuluttaneensa johtomaalit viimeisessä erässä aivan täysiä, mutta ei silti edes kuullut omaa ääntänsä metelin seasta. Tunnetila oli ottelun jälkeen korkealla ja Almgren muistelee nähneensä kävellessään pois hallilta kolme vanhempaa miestä hallin käytävillä kyyneleet silmissä. Se sai tajuamaan, että nyt oltiin jonkin ison asian äärellä.

Arkea myös ravintolamaailmassa

Kuuluttajan ohella Almgrenin toimii Ravintola Amarillon sekä yökerho Las Palmasin ravintolapäällikkönä. Kuuluttaminen toimii hyvänä vastapainona välillä stressaavallekin ravintolatyölle. Kotoa löytyy Topi-koira, jonka kanssa Almgren viettää paljon aikaa. Myös salibandy on yhä vahvasti osana arkea, mutta myös leffojen katselu ja ulkona syöminen kuuluvat vapaa-aikaan.

SaiPa-yhteisöstä tullut kuin perhe

SaiPa-yhteisöön kuuluminen on tuntunut Almgrenille aina kunniatehtävältä ja hommat tehdään aina tietynlaisella ylpeydellä. SaiPa-yhteisöön kuuluminen on myös kaikkea muutakin kuin pelkästään jääkiekkoa. Yhteisöä Almgren kuvailee yhdeksi isoksi perheeksi, jonka sisällä on paljon hyviä pieniä ihmissuhteita ja fiksuja ihmisiä. Itse kuuluttaminen on ollut aina Almgrenille kunnia-asia, jota hän tekee aina SaiPalle ja yleisölle, ei itselleen. Hyvin kriittisesti omaan työhön suhtautuva Almgren kokee, että paikka kuuluttamossa on ansaittava joka kerta. Nyt tuo paikka on ansaittu jo kymmenen vuoden ajan, mikä tuntuu todella hyvältä. Yhteenkuuluvuuden tunne ja olla osa jotain suurempaa, on Almgrenin mielestä parasta, mitä SaiPa-yhteisö on tarjonnut. Työympäristönä Kisapuistoa Almgren kuvailee todella hyväksi. Kisapuisto on paikka, jossa näkee naamat joita ei muualla näe. Pieni kierros hallin ympäri aina paikalle tultaessa on tuonut jo monet naamat tutuksi vuosien saatossa. Myös työkaverit, joista ei väriä puutu, tekevät työympäristöstä todella hyvän paikan olla. Erityisesti DJ-osaston kanssa on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Hattu lähtee päästä myös halliryhmän vetäjälle Jussi Viljakaiselle, jonka valtavan suuren kehityksen Almgren on nähnyt vierestä. Erityisesti se, että Viljakaisella on paljon ideoita ja että hän myös uskaltaa toteuttaa niitä on Almgrenin mukaan ihailtavaa. Muun muassa uusi mediakuutio ja sen hyödyntäminen on Almgrenin mielestä todella hienoa.

Selvät vinkit kuuluttamisesta haaveileville

Niille, jotka tätä lukevat ja haaveilevat kuuluttamisesta, on Almgrenilla selvät ohjeet. Kukaan ei ole aloittaessaan valmis kuuluttaja vaan kokemusten kautta saadulla rungolla ja tekemällä kuka vain voi oppia ja kehittyä kuuluttamisessa. Hakeutumalla oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan on tärkeää ja se on myös edesauttanut Almgrenin polkua paljon. Uskallus heittäytyä epämukavuusalueelle auttaa Almgrenin mukaan nopeasti huomaamaan, että epämukavuusalue voi muuttua yhtäkkiä mukavuusalueeksi. Tärkeintä on Almgrenin mielestä hakeutua paikkoihin, joissa on mahdollisuus harjoitella kuuluttamista. Aina ei tarvitse aloittaa korkeimmalta sarjatasolta. Kaikki on kovan työn takana, mutta matka voi olla silti todella hauska, Almgren toteaa. Almgren kokee olevansa vielä itsekin matkalla kohti päämäärää ja matka sitä kohti on ollut erittäin antoisaa ja hauskaa.