01.09.2020 11:36

SaiPan kannanotto monitoimiareena-hankkeeseen

SaiPan kirjelmä toimitilatoimikunnan selvitykseen monitoimiareenan
rakentamiseen/kisapuiston jäähallin peruskorjaukseen.

31.8.2020

LÄHTÖTILANNE

Kisapuiston tekojää valmistui vuonna 1963 Suomen viidentenä tekojäänä
Lauritsalan kauppalaan. Kisapuiston katsojamäärät olivat 60-luvulla
parhaimmillaan koko SM-sarjan korkeimmat, kun SaiPan ottelut keräsivät
lehtereille yli 6000 katsojaa. Tuohon aikaan ihmisten arki ja vapaa-ajan
aktiviteetit olivat kovin toisenlaiset.

Tekojää katettiin Tekojääsäätiön toimesta, kun Lauritsala oli jo osa Lappeenrantaa vuonna 1972.
Jäähallisuunnitelmia kevennettiin kustannussyistä moneen kertaan ja lopulta
sanomalehti Karjalaisen "ladoksi" kutsuma Kisapuiston jäähalli maksoi 1,5
miljoonaa markkaa. Halliin on tehty useita peruskorjauksia, joista viimeisin
tehtiin vuonna 2004.

Kisapuiston jäähallin asiakastilat ja joukkueiden tilat ovat heikoimmat kaikista
Liiga-paikkakunnista, kun muissa vanhemmissa halleissa (esimerkiksi. Vaasa,
Kouvola, Pori, Mikkeli) on lähiaikoina tehty mittavia remontti-investointeja.

SaiPa pelaa Suomen seuratuimmassa urheilussarjassa, jääkiekon Liigassa
Liigalisenssin turvin. Liigapaikkakuntien olosuhteet ovat yksi keskeinen
liigalisenssin kriteeri.

Myös Liigan mediasopimukset ja yhteistyökumppanit asettavat vaatimuksia
olosuhteille. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa ja tutkimuksemme mukaan
Kisapuiston olosuhteilla on vaikutusta katsojien päätökseen tulla otteluun. SaiPa
järjestää tällä hetkellä vuodessa 30-40 tapahtumaa, joissa vierailee yli 100 000
maksavaa asiakasta.

Vireillä olevat areenahankkeet Suomessa (Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Oulu,
Turku) ja maailmalla kertovat siitä, että ympäristötekijöillä ja
tapahtumapaikkojen saavuttavuudella on jatkossa entistäkin suurempi merkitys.

LIIGASEUROJEN TALOUDELLISET REUNAEHDOT

Liigaseuran keskeisiä tulonlähteitä ovat pääsylippumyynti,
markkinointiyhteistyösopimukset, aitio- ja ravintolamyynti, sekä muu myynti.
Jos jokin näistä osa-alueista ei toimi, niin toimintaedellytykset heikkenevät
ratkaisevasti. SaiPa ja monet muut Liigaseurat ovat jo aloittaneet järjestämään
muita tapahtumia otteluiden lisäksi (mm. Meidän Pikkujoulut). Muista
tapahtumista odotetaan lisätuloja tulevaisuudessa. Yhtiöt myös laajentavat
jääkiekon ulkopuolisiin liiketoimintamalleihin (esimerkiksi SaiPalla Sputnik
Fysio).

SAIPAN VAIKUTUKSET MAAKUNNASSA

Liiga-SaiPa on suuri työllistäjä. Yhtiössä on 50 kokoaikaista työntekijää ja mm.
ottelutapahtumissa työskentelee lisäksi n. 150 osa-aikaista. Valtaosa työntekijöistä työskentelee ja maksaa veroja alueelle ainoastaan siksi, että Lappeenrannassa on jääkiekon ammattilaisseura. SaiPan yksittäinen ottelu on alueen merkittävin toistuva yritystapahtuma ja sen vaikutus
elinkeinoelämään on suuri. SaiPa tekee merkittävän osan ostoistaan paikallisilta
yrityksiltä ja toimii verkostoitumisalustana alueella.

SaiPan suoraa numeerista vaikuttavuutta alueelle ei ole tutkittu, mutta Liigan ja
eri seurojen teettämien tutkimusten perusteella vuosittainen vaikutus toimintaalueella
on vähintään 5-6 miljoonaa euroa. Vaikutukset muodostuvat ensinnäkin
Liiga-SaiPa Oy:n maksamista palkoista, sen ostamista palveluista, maksetuista
ennakonpidätys- ja työnantajamaksuista, kulukorvauksista sekä muista
korvauksista kaupungin muille järjestöille ja seuroille. Toisena keskeisenä
taloudellisten vaikutusten tuottajana ovat ottelutapahtumat, joita yritys
järjestää ottelukauden aikana yli kolmekymmentä.

Ei voi myöskään väheksyä SaiPan emotionaalista merkitystä alueen ihmisille.
Näkemyksemme mukaan SaiPalla on suuri vaikutus myös kaupungin
tunnettuuteen ja vetovoimaan. Tätä tukee vuonna 2018 tehty digitaalinen
markkinatutkimus, jonka mukaan SaiPan kiinnostavuus suhteutettuna
talousalueeseen on Liigan suurin.

Liiga-SaiPa on myös juniorijääkiekon suuri tukija. SaiPa rahoittaa vuodessa yli 300 000 €:lla U20 -joukkuetta ja junioreita.

KISAPUISTON REMONTOINTI

Kisapuiston kattoremonttia ja muuta peruskorjausta ei selvityksen mukaan ole
mahdollista toteuttaa yhden kesäkauden aikana, vaan se toteutettaisiin
kahdessa osassa huhti-syyskuu välillä. On ennakoitavissa, että kauden
ulkopuolinen aika ei riitä remontin toteuttamiseen kumpanakaan kesänä.
Liigalta saatujen tietojen mukaan sarjaohjelman muokkaaminen kaikkia
joukkueita ajatellen yhden joukkueen erityistarpeiden vuoksi on käytännössä
mahdotonta kahtena peräkkäisenä vuotena. Huono otteluohjelma aiheuttaisi
taloudellisia haasteita kaikille joukkueille, ei vain SaiPalle.

Liiga-SaiPan näkökulmasta peruskorjaus ei lisää SaiPan vuokranmaksukykyä ja
nyt esitetyillä korjaustoimilla toimisimme edelleen Liigan vaatimattomimmissa
olosuhteissa, niin joukkueen toiminnan kuin yleisön viihtyvyyden kannalta.
Pitkällä aikavälillä suhteellinen kilpailukykymme vain heikkenee. SaiPan
strategiana on jatkaa kasvua ja vahvistaa asemaansa suhteessa Liigan muihin
joukkueisiin. Nykyiset olosuhteet eivät ainoastaan estä sitä, vaan tekevät
pitkällä aikavälillä Liiga-joukkueen toiminnan mahdottomaksi. Olemme vakavan
kysymyksen äärellä: haluaako Lappeenranta olla jatkossakin Liigapaikkakunta?

UUSI JÄÄHALLI KISAPUISTOON

SRV Rakennus Oy:n johtaman konsulttityön yhteydessä on todettu, että mikäli
monitoimiareena sijoitetaan ydinkeskustan ulkopuolelle, se ei samalla tavalla
sovellu päivittäiseen ravintola- ja myyntitoimintaan, eikä vaihtoehdossa ole
samanlaisia kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä kuin keskustassa.
Kisapuistovaihtoehdossa SaiPan olosuhteet paranevat selkeästi ja se
mahdollistaa liigakiekkoilun tulevaisuuteen. Vaihtoehto ei kuitenkaan avaa
merkittäviä mahdollisuuksia toiminnan kasvattamiseen ja siten edes nykyisen
kilpailukyvyn säilyttäminen on haastavaa.
Kisapuistovaihtoehtoon Liiga-SaiPalla ei ole mahdollista saada kumppaneita
hankkeen rahoitukseen ja siksi myöskään yhtiön oma osallistuminen
rahoitukseen tai merkittäviin vuokrankorotuksiin ei ole mahdollista.

KESKUSTA-AREENA

Keskusta-areena mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja liigakiekkoilun
jatkumisen kaupungissa. Areena mahdollistaa myös uudenlaisten tapahtumien
ja liiketoiminnan toteuttamisen.

Nykyaikainen ja helposti muuntautuva areena mahdollistaa todella laajan
skaalan tapahtumat, jotka jo tänä päivänä ovat paljon muutakin kuin
ottelutapahtumia ja konsertteja: businessforumit, puoluekokoukset, eSports,
tubemiitit, fight nightit jne. Keskustassa on myös erinomainen mahdollisuus
järjestää ravintola- ja kokoustoimintaa, joka ei nojaa tapahtumiin.
Hallin koko mahdollistaisi myös monien lajien arvokisojen hakemisen ja
muidenkin paikallisten seurojen erikoistapahtumat.

Liiga-SaiPa Oy sen osakkaat ja yhteistyökumppanit ovat valmiita sitoutumaan
keskustahankkeeseen merkittävällä taloudellisella panostuksella. SaiPa on
valmis rahoittamaan yhdessä keskusta-areenan ravintola-, keittiö- ja
myyntitilojen investointikustannukset (n. 3,7 milj. €) ja vastaamaan niiden
ylläpitokustannuksista ja operoinnista. Lisäksi Liiga-SaiPa Oy hankkisi ko. tiloihin
tarvittavat koneet, laitteet ja kaluston, joiden hankintakustannukset ovat
arviolta noin 1,0 milj. €.

KANNANOTTO

Mikäli Liigakiekkoa halutaan jatkossa pelata Lappeenrannassa, niin Liiga-SaiPa
Oy:n näkemyksen mukaan ainoa mahdollinen ratkaisu on keskustaan sijoitettava
monitoimiareena.
Tänä päivänä Kisapuistossa voidaan järjestää 4500 ihmisen tapahtuma ilman,
että sitä edes kaupungissa huomaa. Keskustan suurtapahtumat eivät jää
huomaamatta.
Keskustan saavutettavuus on kaupunkilaisille ja turisteille selkeästi Kisapuistoa
parempi. Myös julkisen liikenteen kehittäminen vihreitä arvoja tukien on
keskustaan huomattavasti helpompaa. Tämän sukupolven areenat rakennetaan
keskustaan niin maailmalla, kuin myös Suomessa.
Keskusteluissa moni haikailee eläväisen keskustan perään. Nykyäänkin kaupunki
on eläväinen erityisesti tapahtumien aikaan. Keskusta-alueen elinkeinoelämä
ottaa varmasti riemulla vastaan monitoimiareenan tapahtumista alueelle
purkautuvat ihmiset.

Liiga-SaiPa hyötyy keskusta-areensta, mutta suurin hyötyjä
on Lappeenrannan kaupunki, asukkaat, keskusta-alue ja sen yrittäjät.
Urheilu ja liikunta eivät ole kuluerä. Pelkästään SaiPa jättää alueelle runsaasti
rahaa kaiken muun mittaamattoman emotionaalisen hyödyn lisäksi. Olemme
valmiita katsomaan tulevaisuuteen rohkeasti investoiden.

Allekirjoittajat:
Jussi Markkanen, Liiga-SaiPa Oy:n toimitusjohtaja
Liiga-SaiPa Oy:n hallitus